maanantai 5. syyskuuta 2016

BLOGI MUUTTANUT: ProTrainer.fi

Täysin uudistunut ProTrainer.fi -sivusto julkaistiin 1.9.2016 ja samassa yhteydessä myös täällä aikaisemmin sijainnut blogi muutti kyseiseen osoitteeseen.

KLIKKAA TÄSTÄ UUTEEN BLOGIIN



tiistai 16. elokuuta 2016

Bodarin vaiettu salaisuus

Kehonrakennukseen tai ylipäätään erittäin tavoitehakuiseen lihasmassan kasvatukseen liittyy monia asioita, joista ei julkisesti juuri kuule puhuttavan. Aiheet ovat tabuja, koska liikuntaa harrastamaton tai vain terveyden ehdoilla sitä harrastava keskiverto kansalainen ei ymmärrä. Jotkut sanovat ymmärtävänsä. Jotkut luulevat ymmärtävänsä. Jopa moni pitkään treenannut henkilö luulee ymmärtävänsä, mutta jos asian kanssa ei joudu joka päivä elämään, niin ei sitä oikeasti ymmärrä.

Nyt käsiteltävä arkaluontoinen asia kuitenkin koskettaa niin monia tavoitteellisia treenaajia, että siitä ei pidä enää vaieta. Enkä nyt tarkoita mitään valtaosan kannalta epäolennaista, kuten fitness-kilpailijoiden sukupuolihormonien toimintahäiriöitä tai pro kehonrakentajien gay-for-pay sivutulojen ansaitsemista.


Tämän sanomiseen ei ole olemassa kaunista tapaa, joten sanon ihan suoraan. Kun haluaa kasvattaa paljon lihasmassaa, niin tarvitsee treenata paljon. Silloin kuluttaa paljon energiaa. Joten joutuu myös syömään paljon ruokaa. Kun syödään paljon ruokaa, niin mitä siitä seuraa? Siitä seuraa paljon paskaa. Kyllä… kakkaa. Ei ole mitenkään tavatonta, että syödään 5-7 kertaa päivässä ja keskikokoinenkin treenaaja useita tuhansia kilokaloreita. Tällöin päivittäinen ruokamäärä on useita kiloja ruokaa. Eikä siitä ruokamassasta todellakaan kaikki mene hyötykäyttöön, joten pakkohan sitä on luonnollista tietä uloskin tulla reilusti.

Hyvällä tuurilla moni keskivertokansalainen saa aamukahvin voimalla puristettua posliinialttarilla yhden kuivan kääkyleen. Ei välttämättä joka päivä. Niin miten asian voisikaan silloin ymmärtää. Massakaudella olevalla bodarilla aamupaskaa seuraa yleensä toinen aamupaska. Eikä vielä ehtinyt edes sitä kahvia keittää. Seuraavaksi on vuorossa keskipäiväpaska ennen iltapäivän täysistuntoa. Viimeistään tässä kohtaa tarvitsee ottaa käyttöön älypuhelimen varavirtalähde tai turvautua perinteiseen sanomalehteen. Ja sama meno jatkuu ihan siihen asti, kunnes yöuni alkaa. Toisinaan vielä sen jälkeenkin.

Jos joku valtavirtaan kuuluva nyt kauhistelee, onko tämä enää edes normaalia suolentoimintaa, niin kyllä. Tämä on tilanne nimenomaan silloin, kun kaikki toimii normaalisti. Voi hyvänen aika, jos vahingossa menee ostamaan perinteistä pieruheraa korkealaatuisen isolaatin sijaan. Tuntuu, että siitä tuskanhiessä kyykistelystä ei tule loppua ikinä. Lisäksi toimituksen jälkeen pönttö on yltä päältä skeidassa, mutta vesi edelleen kirkasta kuin lähteessä.

Todellisuudessa tähän kulminoituu miksi bodarit syövät niin paljon lisäravinteita. Hitot proteiinisynteesin maksimoinnista tai nopeammasta glykogeenivarastojen täydentämisestä. Lisäravinteita syödään todellisuudessa siitä syystä, että niistä suhteellisesti suurempi osa imeytyy käyttöön kuin kiinteästä ruuasta. Tämä tarkoittaa vähemmän aikaa huussissa, jolloin jää enemmän aikaa treenata salilla.


Dieetillä ruokamäärä on pienempi, joten toisinaan tuntee itsensä tältä kannalta katsottuna lähes normaaliksi ihmiseksi. Muilta osin asialle ei ole oikein mitään tehtävissä, joten tässä loppuun vielä muutamia käytännön vinkkejä. Shaibaamisen jälkeen persereiän ympäristön putsaamiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa metodia, vaan jokaisen tulee löytää itselleen toimiva sellainen. Yleisimpiä vaihtoehtoja ovat mm. intiimisuihku, kosteusliinat sekä wc-paperi.

Perinteinen paskapaperi kuitenkin pitää pintansa yleisimpänä pyyhintävälineenä, koska sitä normaalisti on tarjolla ulostamiseen tarkoitetussa fasiliteetissa. Jos et näe vessapaperia missään, niin kannattaa tarkastaa vielä toisenkin kerran, että varmasti olet vessassa. Varsinkin yleiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen käymälöissä oleva hiomapaperi on pahinta, mitä 5-7 kertaa päivässä ulostavalle voi olla tarjolla. Suosittelenkin jokaista tavoitteellista treenaajaa pitämään aina mukanaan taskukoon nessupakettia, johon pystyy hätätilanteessa turvautumaan. 

Omassa kodissaan optimaalisen wc-paperimerkin valintaan on onneksi enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Luonnonystävä on hyvä valinta… jos haluaa uhrata oman anuksensa ympäristön puolesta. Lambin odottaisi olevan pehmeämpää, koska mainoksessa on söpö lammas. Mutta ei ole. Virallinen suositukseni on Lotus Soft Embo. Kolme kerrosta silkkistä ihanuutta hoitaa homman ilman peräaukon ylirasitustilaa. Ultra Soft versioita en suosittele tai kohta on muutakin syytä käsien pesuun kuin ihan vaan tavan vuoksi.

Siinä koko totuus ilman paskapuhetta. Toivon, että tämä johtaa avoimempaan suhtautumiseen tästä vaietusta, mutta erittäin yleisestä tapahtumasta. Kunnioitetaan kuitenkin kaikkien yksityisyyttä ja pidetään keskustelu asiallisena, koska kyseessä on monen kohdalla hyvin kosketusherkkä aihealue.

Markku ”Sensei” Tikka

ps. Jos kakkahuumori aiheuttaa peppukipeyttä, niin kannattaa muistaa, että mielipiteet ovat kuin persereikiä…

torstai 11. elokuuta 2016

Ihanat naiset & rasvanpoltto

Sanon suoraan: Naisilla rasvanpoltto on paljon haasteellisempaa kuin miehillä. Vähemmän energia-aktiivista lihasmassaa, erilainen hormonaalinen profiili, joka tekee kehosta herkemmän mm. energiatasapainon muutoksille ja enemmän sitä itsepäisempää alavartalorasvaa. Ei ole helppoa, joten ihan mielellään valitsen seisaaltaan virtsaamisen moninkertaisten orgasmien sijaan.

Naisten kohdalla pelataan usein sen verran pienillä marginaaleilla kulutuksessa ja ruokamäärässä, että syömisten siistiminen ei riitä mihinkään, vaan annoskokoja tarvitsee ihan oikeasti rajoittaa ja herkuttelu unohtaa lähes kokonaan. Siinä on eroa, onko dieettiruokavalio 2500kcal vai 1500kcal, mutta kakkupala on kaikille saman +500kcal. Lisäksi annoskokojen rajoittamisesta huolimatta pitää riittävä proteiinin sekä välttämättömien rasvahappojen saanti turvata ja edelleen kovassa liikunnassa tarvitaan myös hiilihydraatteja.


Muutokset vain ruokamäärässä eivät riitä, koska sitäkään määrää ei parane liian alas pudottaa. Joten myös kulutusta pitää saada korkeammalle tasolle eli liikuntaa lisätä. Normaalisti yksilön ratkaisu on lisätä tasaista taaperrusta eli aerobista liikuntaa. Se yksinään ei kuitenkaan oikein toimi, koska aerobinen ei auta säilyttämään lihasmassaa eikä aineenvaihdunnan tasoa, vaan lähinnä kuluttaa energiaa vain sen aikaa mitä lenkki kestää.

Pitää siis tehdä määrällisesti riittävästi, mutta myös tietyntyyppistä liikuntaa. Tarkoittaa käytännössä salitreeniä tms. vastusharjoittelua, mikä ihan oikeasti vaikuttaa lihaskudokseen. Näin saadaan edes se vähäinen energia-aktiivinen kiinteä massa säilymään. Tasasykkeinen aerobinen liikunta kuluttaa energiaa suorituksen aikana, mutta ei auta aineenvaihduntaa pidemmällä tähtäimellä. Kun taas jo pienikin määrä korkean sykkeen kovatehoista intervalliliikunta kohottaa aineenvaihdunnan tasoa useiden tuntien ajaksi. Toisaalta teholiikunta kysyy myös palautumiskapasiteetilta enemmän, mikä ei kalorivajeessa muutenkaan ole parhaimmillaan, joten liika on liikaa tässäkin. Joten naisilla varsinkaan vain näiden kovatehoisempien liikuntamuotojen harrastaminen ei ole hyvä idea, vaan myös sitä vähemmän kuormittavaa tasasykkeistä liikuntaa tulee kuulua kokonaisuuteen.

Käytännössä ratkaisu on kaikkea edellä mainittua sopivissa määrin omiin resursseihin nähden. Ja se missä oma kokemus tai ammattilaisen näkemys tulee tarpeeseen, on juuri koko tämän kauhun tasapainon hallinta. Rajoitetaan ruokamäärää oikealla tavalla. Lisätään liikuntaa oikealla tavalla. Pitää tehdä tarpeeksi, jotta tulosta syntyy. Ei kuitenkaan pidä tehdä liikaa, jotta kroppa ei leikkaa kiinni juuri siitä syystä. Ja kaiken muun lisäksi, jos aineenvaihdunta alkaa tottua olemassa olevaan ja kehitys hidastumaan, niin vielä pitäisi olla varaa kehittää tekemistä johonkin suuntaan. Yritä siinä sitten näyttää samalta kuin photoshopattu kansikuvamalli.

Markku ”Sensei” Tikka
PROTRAINER.FI / FACEBOOK / INSTAGRAM

torstai 4. elokuuta 2016

Testosteroni nousuun luonnollisesti

Olitpa tyttö tai poika tai nykymuodin mukaisesti jotain siltä väliltä, niin kaikkihan sen tietävät, että testosteroni on treenaajan suorituksia potkiva hormoni numero yksi. Ja nyt puhun ihan siitä mitä naisilla munakset ja miehillä kivekset tuottavat. En siitä mitä yleisurheilijat ovat kuulemma joskus metsästä löytäneet. Kehon oman testosteronituotannon maksimoiminen on oikeastaan melko yksinkertaista. Se ei tosin välttämättä ole helppoa, koska muutama tekijä on vahvasti sidonnainen yleisiin elämäntapoihin ja niiden muuttaminen ei aina onnistukaan ihan tuosta vain. Joten aloitetaan helpommasta päästä.


1. SINKKI YM. MIKRORAVINTEET
Testosteronituotannon kannalta oleellisimpana hivenaineena pidetään sinkkiä. Lisäksi sen liian vähäinen saanti on hälyttävän yleistä. Sinkin puute alentaa testosteronitasoa, mutta ylimäärin syöminen ei sitä ole entisestään nostamassa. En tosin lähtisi muidenkaan mikroravinteiden (mm. D-vitamiini ja magnesium) merkitystä aliarvioimaan, joten parempi laittaa koko paletti kuntoon, kun kerta aloittaa.

2. ENERGIANSAANTI
Syö tarpeeksi. Testosteronitaso on korkeammalla silloin, kun syö vähintään kulutuksen mukaisesti tai jopa hieman sen ylitse. Alle kulutuksen syödessä eli dieetillä testosteronituotanto kärsii. Tämä koskee oikeastaan kaikkea hormonitoimintaa. Alle kulutuksen syöminen varsinkin korkeaan liikuntamäärään yhdistettynä laskee anabolisten hormonien pitoisuutta ja nostaa katabolisten hormonien pitoisuutta.

3. SYÖ RIITTÄVÄSTI RASVAA
Lähemmäs 30% päivittäisestä energiansaannista rasvasta on todettu olevan yhteydessä korkeampaan testosteronitasoon kuin jos rasvansaanti on lähempänä 20% energiasta. Alle 20% on jo aivan liian vähän, mutta toisaalta 40% tai 50% eivät ole enää lisäämässä tuotantoa entisestään. Myös riittävä hiilihydraattien syöminen linkittyy testosteronituotantoon, joten siitäkään syystä rasvamäärää ei pidä liioitella. Monityydyttymättömiä omega-3 rasvoja ei pidä unohtaa, mutta ainakin kolmannes saannista pitää olla tyydyttynyttä rasvaa, koska juuri sillä on vahva korrelaatio testosteroniin. Kolesteroli toimii testosteronin lähtöaineena. On myös hyvä muistaa energiaprosenteista puhuttaessa, että jos energiantarve / -kulutus on huomattavan suurta, niin tällöin grammamäärällisesti rasvaa voi saada ihan riittävästi, vaikka energiaprosentteja tulisikin vain hieman yli 20%.

4. ÄLÄ JUO ALKOHOLIA
Runsas alkoholinkäyttö on haitallista kehon toiminnalle ja terveydelle. Pienellä tai kohtuullisella alkoholinkäytöllä on todettu olevan jopa pieniä terveysvaikutuksia. Mutta ne vaikutukset eivät kohdistu testosteronituotantoon, vaan sille pienikin alkoholinkäyttö on vain haitaksi. Alkoholi laskee testosteronipitoisuutta ja nostaa estrogeenia sekä kortisolia. Ei siis mikään win-win vaan lose-lose-lose tilanne. Tässä kohtaa suomalainen tietenkin miettii, että kuinka paljon sitten voisi kuitenkin ryypätä ilman, että se haittaisi gainsseja liikaa?!? Mutta ei se tähän asiaan vaikuta. Alkoholin juomisen kannalta testosteronituotanto maksimoidaan sillä, että ei juoda ollenkaan.


5. SOPIVA KEHON RASVAMÄÄRÄ
Jos on liian pulskassa kunnossa, niin testosteroni- ym. hormonituotanto häiriintyy. Jos on liian kireässä kunnossa, niin sekin johtaa alentuneeseen testosteronipitoisuuteen. Pitää siis olla sopivassa kondiksessa. Siinä on tietenkin yksilöllistä hajontaa, että mikä sellainen sopiva sitten on, mutta tässä jotain suuntaviivoja. Miehillä noin 12-15%. Yli 20% on jo ihan liikaa. Alle 10% kun aletaan mennä, niin harvassa ovat ne kenellä siellä keho enää optimaalisesti toimii. Naisilla hajontaa on enemmän. Ihan oikeilla naisurheilijoilla rasvaprosentti on usein 15-20%. Toki lajista riippuen. Naisurheilijoilla on myös paljon hormonaalisia ongelmia. Testosteroni ym. hormonituotannon kannalta optimaalinen sijainti alkaa löytyä jostain 23-26% rasvojen paikkeilta. Alle 20% on liian vähän. Yli 30% menee ylipainon puolelle. Lisäksi on hyvä muistaa, että iän myötä raja-arvot hieman nousevat.

6. OTA RENNOSTI, ÄLÄ STRESSAA
Testosteronin vastavaikuttaja on katabolinen hormoni nimeltään kortisoli. Kortisoli on stressihormoni. Siihen vaikuttavat sekä henkinen stressi että fyysinen stressi. Ei siis turhaan sanota, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Fyysisen stressin, kuten kovan salitreenin aikaansaama akuutti nousu kortisolitasoissa on vain hyväksi. Kortisoli on hajottava hormoni ja tuolloin se hajottaa / metabolisoi kehon energiavarastoja lihastyön käyttöön. Ei haittaa mitään. Päinvastoin. Se mitä ei haluta on kroonisesti koko ajan kohollaan oleva stressitaso. Tähän taas vaikuttaa kaikki muu elämä ja psyykkiset paineet paljon enemmän. Toki fyysinenkin stressi saadaan kroonisesti koholle, mutta sitten puhutaan jo jatkuvasta ylikuntotilassa elämisestä. Mutta kaikki muu elämänhallinta siis korostuu. Jos koko ajan on stressi päällä, kova kiire joka paikkaan, paskaa sataa niskaan eikä päivä paista risukasaan ikinä, niin ei mikään ihme, jos ei liikunnallisista tai kehonkoostumuksellisista tavoitteista tule yhtään mitään. Ota rennosti ja ota elämä haltuun, niin testosteronituotantokin kiittää.

7. NUKU RIITTÄVÄSTI
Määrällisesti ja laadullisesti riittävä nukkuminen on oleellista monenkin asian kannalta ja myös testosteronituotanto niihin asioihin lukeutuu. Chicagon Yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa viikon ajan 5 tunnin yöunia laski nuorilla miehillä testosteronitasoja 10-15%. Yksi viikko ja nuoret miehet. Mitä se voisikaan olla vuodessa yli kolmekymppisellä?!? Yleinen suositus noin 8 tuntia yössä pitää siis edelleen pintansa enkä näe mitään väärää siinä, jos nukkuu enemmänkin. Varsinkin jos haluaa kasvaa, niin pitää nukkua, kuten kasvuikäiset. Mahdollisimman paljon.

8. TESTOSTERONIBUUSTERIT
Lisäravinteena myytävät testosteronibuusterit ovat ehkä suurinta lisäravinnemaailmassa tapahtuvaa kuluttajan kusettamista. Siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät buustaa testosteronitasoja. Jos nyt ei sitten ole kyse hivenainevajauksen korjaamisesta (esim. sinkki) tai liian vähäisen rasvamäärän nostamisesta (mikä vaan rasvahappokapseli). Mutta kaikki varsinaiset ns. ”testobuusterit” kuten tribulus, DAA, maca jne. on tutkimuksissa todettu tehottomiksi. Tosin jos itselleen onnistuu uskottelemaan, että jokin lisäravinne toimii vain koska näin täytyy asian olla, niin onhan placebo-vaikutuskin olemassa oleva vaikutus. Suosittelen kuitenkin nämä rahat säästämään ja käyttämään vaikka aikuisviihteeseen, niin varmasti akuutisti nostaa testosteronitasoja enemmän.

Tässäpä oikeastaan kaikki oleellinen, mitä testosteronituotantonsa maksimoimiseksi on tehtävissä. Toki jokaisella oma geneettinen kattonsa tasoissa löytyy ja sen ylitse ei ole luonnollisilla keinoilla pääsemässä, mutta ainakin taso on sitten niin korkealle nostettu kuin mitä se on mahdollista saada. Eipä sitten muuta kuin näillä opeilla lihaskasvu, libido ja yleinen jaksaminen parhaalle tasolleen laittamaan.

Markku ”Sensei” Tikka
ProTrainer.fi FACEBOOK / INSTAGRAM

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Joustavaa tavoitteellista syömistä

Minä olen joustavan ruokavaliomallin kannattaja eli voidaan puhua myös IIFYM-tyylin syömisestä (If It Fits Your Macros). Tarkoittaa suomeksi sitä, että ravinnon suunnitelmallinen energiamäärä laitetaan täsmäämään ja makroravinteetkin vahvasti sinne päin, mutta yksittäisissä ruoka-aineissa voi sitten olla hajontaa. Tästä syystä tekemissäni ruokavalioissakin ruoka-aineiden lisäksi kerrotaan aterioiden energia- ja makroravinnemäärät ja jos on taitoa, niin niiden suuntaisesti saa syömisiään paremmin itselleen sopivaksi soveltaa.

Kun kaiken kaikkiaan syö monipuolisesti, niin ei siinä nyt ole sen suurempaa taikaa, että tuleeko aterian proteiinit kanasta vai lihasta tai onko sillä kertaa hiilihydraattilähteenä riisi vai peruna ja niin edelleen. Tässäkään asiassa ei kuitenkaan tarvitse olla idiootti eli terveen järjen käyttö on sallittua ja toisinaan jopa suotavaa.


Makroravinteiden rajoissa soveltamista ei siis pidä käyttää tekosyynä syödä ala-arvoista roskaa ja ajatella, että samapa tuo mistä hiilihydraatti tulee, kunhan on hiilihydraatti. Kun ei se nyt ihan niinkään ole. Ei siis pidä yrittää keksiä mahdollisimman tieteellisen oloista perustetta sille, että miten voisi korvata kaurapuuron karkkipussilla. Sitä kutsutaan itsensä huijaamiseksi ja kyllä sen tietää kuka silloin häviää.

Suurimman osan ruoka-ainevalinnoista pitää olla laadukkaita ja terveellisiä. Vaikka timminkiinteä lihaksikas kehonkoostumus ei pääasiallinen tavoite olisikaan, niin laadukas monipuolinen syöminen tekee ihmeitä myös suorituskyvylle ja jokapäiväiselle arjessa jaksamiselle.

Ruoka-ainevalinnoilla on vain makroravinteitaan suurempi merkitys, kun ajatellaan kuitua ja mikroravinteita, ruuansulatuksen sujuvuutta, tulehdus- ja allergiareaktiota, hormonitoimintaa ym. ”pikkujuttuja”. Saattaapa asialla jotain tekemistä olla yleisen terveydentilankin kannalta, mikä voi jollain aikavälillä muodostua seuraavaa salitreeniä tärkeämmäksi tekijäksi.

Kaikki on sallittua kohtuudella eikä mikään kokonaan kiellettyä. Myös silloin, kun syödään tarkasti ja tavoitteellisesti. Jopa mainittua ”ala-arvoista roskaa” saa syödä silloin tällöin. Sitä ei vaan pidä ottaa jatkuvaksi tavaksi. Ja jos vielä sattumoisin saa sen roskankin makroihinsa sopimaan, niin aletaan olla totaalisella pro-tasolla.

Markku "Sensei" Tikka
ProTrainer.fi

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Aterian makroravinteiden hienosäätöä

Jos syö tavoitteellisesti ja toteuttaa jonkinlaista ruokavaliomallia, missä liharuoka-annoksen koko on tietyn verran, niin aina tarjolla oleva ruoka ei mene yksiin suunnitelman kanssa. Omalla kohdallani aterian liharuuan eli "proteiiniruuan" määrä on 200 grammaa. Puoli pakettia jauhelihaa menee kätevästi tähän, mutta pihvit ym. harvoin ovat jonkun suunnitelmallisen tasaluvun verran.

VINKKI: Mikään ei estä yhdistelemästä eri proteiiniruokia, jotta proteiiniannoksensa saa aikaiseksi.

Yleisin tapa mitä itse käytän on kevyen fetajuuston (rasva 3%) tai raejuuston lisääminen vihersalaatin oheen. Kuvassa porsaan ulkofilee 170g ja kasvisten kera 30g kevyt fetaa ja näin ollen aterian proteiinimäärä riittävän lähellä sitä mitä pitääkin. Lihaleikkelettä (leivän päälle), kananmuna tai pelkkää valkuaista salaattiin jne. Tapoja on monia, kun makroravinteiden rajoissa oppii ruoka-aineita soveltamaan.


Toki jos liharuoka-annoksen (mikä minun termeissäni kattaa myös kanan ja kalan) rasvaisuus on määritelty, niin sellainen pitää ottaa kokonaisuudessa huomioon. Ei välttämättä jokaisella aterialla erikseen, jos heitto jää vähäiseksi, mutta ainakin itse tasaan tilanteen vuorokausikohtaisesti.

Enkä nyt suinkaan tarkoita, että annoskoon pitää aina olla grammalleen tasan sen verran mitä suunnitelmassa lukee, mutta vahvasti sinne päin nyt ainakin. Muuten ei ole suunnitelmallakaan juuri virkaa. Toki hieman heittoa voi ateriakohtaisesti jättää, jos sen sitten vrk-kohtaisesti tasaa. Tarkoitan siis, että tässä esimerkissä, jos lounaalla saldo on 170g, niin siinä tapauksessa päivällisellä tavoitteena on noin 230g.

Syömisen suunnitelmallisuus tekemisen tavoitteellisuuden mukaisesti!!

Markku "Sensei" Tikka
ProTrainer.fi

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Liikkuminen on eri asia kuin liikunta

Tähänkö on ihmisapinan kehityskaari tullut?!? Onko todella näin, että nykyään kaikki mikä ei ole perseellään istumista on liikuntaa? Missä vaiheessa näin on päätetty ja miksi minulle ei ole kerrottu?

Sanon tämän nyt tasan yhden kerran. Nurmikon leikkaaminen ei ole aerobinen liikuntasuoritus. Piste. Eikä ole mitkään muutkaan normaalit pihan tai puutarhan hoitotoimenpiteet. Jos kyseessä on aamusta iltaan metsän raivaaminen, niin siinä tapauksessa olen valmis keskustelemaan asiasta.


Minullakin nurmikon leikkaamiseen menee tunnin verran joka kerta ja leikkuri liikkuu tasan sitä tahtia mitä sitä työntää tai vetää. Mutta ei se silti mikään liikuntasuoritus ole! Sellainen ei kelpaa viikon ainoan aerobisen harjoituksen korvaajaksi eikä sellaista tarvitse ottaa päivittäisessä ruokamäärässä erikseen huomioon. Samaa koskee muuten lumitöitä talvella, jos kyseessä on vain oma tai mummon piha eikä koko kotikatu.

Toki kaikki liikkuminen jotain kuluttaa ja se on oikein hyvä asia, jos kulutusta pitää saada aikaan. Kaikki on aina kotiinpäin, mutta kyllä silti on hyvä tehdä rajanveto siihen, että mikä on oikeaa liikunnan harrastamista ja mikä on sitten vain normaalin elämän normaalia arjen perusaktiivisuutta tai muuta ns. hyötyliikuntaa.

Koko termi ”hyötyliikunta” ei ole mitään muuta kuin median keksimä ilmaisu sille, että laiskat ja huonokuntoiset ihmiset voivat tuudittautua siihen hyvään oloon, että edes vähän jotain on parempi kuin ei yhtään mitään. Nämä tapaukset, kun eivät mitään varsinaista liikuntaa harrasta, mutta voivat antaa hyvällä omalla tunnolla itselleen luvan sen toisenkin suklaalevyn avaamiseen, koska sitä ostaessaan kuitenkin kävelivät rappusia eivätkä käyttäneet liukuportaita. Voi pyhä hyötyliikunta!

Kyllä sitten niin tavattoman helpoksi nykyihmisen suhtautuminen fyysiseen aktiivisuuteen on tämän ylipainoepidemian leviämisen mennyt tekemään.

Markku ”Sensei” Tikka
ProTrainer.fi